Lomalle lomps - lomakuntoisena!

Ihanaa, viimeinen vasukeskustelu kirjattu Wilmaan, kaikki siirtopalaverit pidetty ja kevätjuhlat ohi. Nyt voi heittäytyä lomafiiliksiin, mutta ensin nukun pienet päikkärit! Päikkärit venyivät jälleen useamman tunnin mittaiseksi ennen kuin jaksoin nosta peiton alta vastaamaan puhelimeen. Näytössä näkyi kolme vastaamatonta puhelua, enkä ollut kuullut puhelimen soivan kertaakaan. Kaveri houkutteli iltalenkille, mutta kieltäydyin vedoten ”olemattomaan” flunssan alkuun. Todellinen syy oli eteisen nurkassa lojuvat talvilenkkarit. Talvi oli jotenkin yllättäen muuttunut alku kesäksi, mutta minulla oli vielä talvikamppeet naulakossa. Työpäivän jälkeen ei yksinkertaisesti jaksanut tehdä kotihommia! Kuulostaako tutulle?

Opettajan ammatti on ollut yksi toiveammateistani lapsesta asti. Olin jo viisivuotiaana todennut jumppasalin lattialla äidilleni ”Äiti, anna miekii opetan” ja yläasteikäisenä järjestin kylän pienemmille lapsille ”lauantain luovantoiminnankerhoa”. Lastentarhanopettajaksi valmistuin ensimmäisinä varhaiskasvatuksen kandeina vuonna 1998 Joensuun yliopiston Savonlinnan OKL:stä.

Työhön tuli tartuttua sellaisella asenteella, että työ on mielenkiintoista ja mukavaa haasteista huolimatta tai juuri niiden takia. Rohkeus heittäytyä kehittämään uutta antoi valtavasti virtaa. Toimiva tiimi oli myös yksi arjen suuri voimavara, mutta opettajalla on vastuulla paljon sellaisia tehtäviä, joita hän ei voi jakaa muille varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Vai voiko?

Tunnista työkunnon merkit

Opettelin tunnistamaan työuran alussa toimintakauden aikana ilmeneviä kuormittuneisuuden merkkejä sekä suunnittelemaan ja tekemään työtä niin etten kuormittuisi. Useana keväänä huomasin kuitenkin työkunnossani heikkenemisen tunnusmerkkejä. Heikentyneestä työkunnosta voi olla useita merkkejä ja ne voivat vaihdella yksilöittäin. Tässä joitakin yleisiä merkkejä:

Fyysinen uupumus: Jatkuva väsymys, heikentynyt suorituskyky ja vaikeus selviytyä fyysisesti vaativista tehtävistä

Psyykkinen kuormitus: Ahdistus, masennus, stressi ja univaikeudet sekä mielialan jatkuvaa alavireisyys tai ylivoimaiset työpaineet

Toistuvat sairauspoissaolot: Usein sairauslomilla oleminen tai toistuvat lyhyet poissaolot

Motivaation puute: Vähentynyt kiinnostus työtä kohtaan, vaikeus keskittyä ja haluttomuus tarttua tehtäviin

Työn laadun heikkeneminen: Työn laatu tai tuottavuus laskee

Jokaisen olisi tärkeää opetella tunnistamaan nämä merkit ja keskustella niistä esimiehen, työterveyshuollon tai ammattilaisen kanssa. Tämän lisäksi työpaikoilla tulisi olla käytössä varhaisen tuen/välittämisen/puuttumisen malli, jossa määritellään työnantajan ja työterveyshuollon vastuut työkykyasioiden ja sairauspoissaolojen hallinnassa. Mallissa sovitaan työkyvyn alenemisen hälytysmerkeistä sekä puheeksiottokäytännöistä. Tämä malli on tärkeä osa työpaikan arkea ja auttaa tukemaan työntekijöiden työkykyä ja ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Tiedäthän, millainen malli omalla työpaikallasi on?

Vuodesta 2017 lähtien olen työskennellyt Lappeenrannan kaupungissa Juko ry:n pääluottamusmiehenä ja suurin osa edustettavistani henkilöstöstä on varhaiskasvatuksen opetushenkilöstöä. Viime vuosina olen saanut useita puheluita toimintakauden lopulla, joissa varhaiskasvatuksen opettajat, veot ja myös johtajat kertovat heikentyneestä työkyvystään ja työmotivaation laskemisesta. Moni kertoo odottavansa lomaa, jotta pääsee lepäämään. Vaikka työkykyyn liittyvät asiat eivät varsinaisesti kuulu pääluottamusmiehen tehtäviin olen kuunnellut yhteydenottoon rohkaistuneita opettajia ja ohjeistanut heitä toimimaan. Esitän yleensä kysymyksen: Oletko lomakuntoinen? Liian usein vastaus on syvä huokaus: Mitä tarkoitat?  ”Lomakuntoinen” tarkoittaa yleensä sitä, että henkilö on fyysisesti ja henkisesti valmis lomaan tai vapaa-aikaan. Sitä, että on rentoutunut ja valmis nauttimaan lomasta ilman liiallista stressiä tai huolta.

Työntekijän on tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Jos työkyky alkaa heikentyä, tulee asiasta keskustella esimiehen kanssa. Kannustan työntekijää kertomaan esihenkilölleen työn kuormittavuudesta. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työolosuhteisiin liittyviin seikkoihin voidaan katsoa kuuluvan esimerkiksi yleinen työssä viihtyminen, työntekijöiden väliset suhteet sekä mahdollinen häirintä ja epäasiallinen kohtelu.

Työnantajan huolehtimisvelvoite sisältää myös tarkkailuvelvoitteen, jonka katsotaan olevan osa työnantajan huolehtimisvelvollisuutta ja ylipäätään sitä kokonaisvaltaista prosessia, jolla hallitaan työpaikan turvallisuutta. Työnantajan on nimittäin jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Jos työntekijän työkunto on heikentynyt niin, että se aiheuttaa jo univaikeuksia tai muita psyykkisiä oireita, kehotan työntekijää olemaan yhteydessä työterveyteen. Sairasloma antaa aikaa toipua työn kuormittavuuden aiheuttamista oireista, jotta lomalla voi rentoutua ja irrottautua työstä.

Ennen lomaa kannattaa tehdä itsearviointi omasta lomakuntoisuudestaan sekä tehdä pieni lomasuunnitelma. Lomasuunnitelman tekeminen on hyödyllinen. Vaikka loma on rentoutumista varten, suunnitelma auttaa saamaan siitä kaiken irti. Loma on tärkeä osa palautumista ja stressin hallintaa. Se on aika, jolloin voi rentoutua, irrottautua työstä ja keskittyä harrastuksiin ja muihin itselleen mieluisiin asioihin.

Toivottavasti sinulla on rentouttava ja virkistävä loma edessäsi! Muista, että olet ansainnut tämän tauon arjesta. Nauti lomastasi!

Meri Tuunanen

VOL:n hallituksen jäsen

pääluottamusmies JUKO ry