Lukutaidon kehittäminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa

Helsingin kaupungin kaksikielisen Lukuinto – Läsiver -hankkeen tavoitteena on lisätä helsinkiläistä lukemisen kulttuuria ja vahvistaa lukutaitoa. Kehitämme varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen opettajien kanssa pedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä – sekä fyysisiä että digitaalisia – entistä lukemaan innostavimmiksi, keräämme talteen hyviä käytänteitä ja koulutamme henkilöstöä laajalti kirjallisuuskasvatuksen ja lukemisen pedagogiikan pariin.

Lukeminen on maailman lukemista

 Lukuintoa vahvistetaan tavoitteellisella ja suunnitelmallisella kirjallisuuskasvatuksella. Pienten lasten kanssa kyse ei ole pelkästään mekaanisen lukemisen oppimisesta vaan maailman lukemisesta ja monilukutaidosta – erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitojen vahvistamisesta (kuvat, kuviot, symbolit, numerot) – tämä kaikki luon pohjan lukutaidon kehittymiselle. Samoja materiaaleja voi käyttää eri-ikäisillä lapsilla, tulokulma vain on erilainen. Esimerkkinä tästä ovat kirjallisuusprojektit, joissa kuvakirjat ovat olleet yhteistyön keskiössä niin varhaiskasvatuksen kuin esi- ja alkuopetuksen lapsiryhmissä. Yhdessä toteutettuihin kirjallisuusprojekteihin valittiin yksi kuvakirja, jota käsiteltiin pitkäkestoisesti koko projektin ajan. Kuvakirjan valintaan vaikuttivat paitsi lasten mielenkiinnon kohteet myös ryhmässä käsiteltävät ajankohtaiset teemat ja ilmiöt. Kirjallisuusprojektin yhtenä tärkeänä tavoitteena olikin solahtaa luontevaksi osaksi lapsiryhmän arjen tavoitteellista pedagogista toimintaa. Yhteistyön edetessä havaitsimme, että monialaisiin kokonaisuuksiin voi löytää mainioita kuvakirjoja, jotka rikastavat aiheen käsittelyä ja tuovat sen lähemmäksi lasta. Myös lukemisen rikastaminen ja luetun käsitteleminen yhteisöllisesti ja toiminnallisesti koettiin erityisen mieluisana ja lapsia osallistavana työskentelytapana.

Sanattomat kirjat

Kuvakirjojen ohella monissa ryhmissä tutustuttiin sanattomiin kirjoihin (Silent Books), jotka kertovat tarinan pelkästään kuvilla. Sanattomien kirjojen tutkiminen yhdessä ei vaadi yhteistä kieltä, ja ne soveltuvatkin hyvin monikielisiin ryhmiin. Sanattomien kirjojen parissa kaikki lapset ovat tasaveroisia lukijoita ja kokijoita. Kun lapset luovat turvallisessa ja innostavassa ympäristössä kirjan kuviin pohjautuvaa tarinaa omien kokemustensa pohjalta, eri kieliä puhuville lapsille tarjoutuu mahdollisuus jakaa erilaisia kokemuksia ja ajatuksia toisilleen. Sanattomien kirjojen sanoittaminen yhdessä edistää paitsi kielen oppimista myös lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokeminen yhdessä luodun tarinan äärellä auttaa lisäksi lapsia innostumaan lukemisesta ja kirjallisuudesta.

Lukuympyrä avuksi arviointiin

Lukemisen pedagogiikan kehittämisessä apuna on käytetty Lukuympyrä-työvälinettä, jonka ovat kehittäneet varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opettaja Marjaana Gyekye ja kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja Sari Kumin. Lukuympyrän avulla arvioidaan, miten lapsille lukeminen toteutuu ja miten kirjat ovat osana lapsen varhaiskasvatus- ja koulupäivää. Kysymystä lähestytään viiden ulottuvuuden kautta:

1. Miten kirjat ovat osana toimintaa?
2. Miten kirjat ovat osana oppimisympäristöjä?
3. Millaisissa tilanteissa/milloin lapsille luetaan?
4. Mitä lapsille luetaan?
5. Miten lapsille luetaan?

Lukuympyrä on saanut hyvää palautetta opettajilta, sen käytön myötä opettajat ovat katsoneet oppimisympäristöä uusin silmin: miten ja millaisia kirjoja on esillä. Konkreettisten kysymysten avulla oman ryhmän tai luokan lukemisen tavoitteita ja toteutumista on ollut helpompi arvioida ja kehittää.

Iltasatukirjahylly

Ryhmään kootun iltasatukirjahyllyn avulla voidaan vahvistaa yhteisöllistä lukemista sekä mahdollistaa perheille kirjojen lainaaminen kotiin, ja samalla voidaan virittää huoltajien kanssa pedagogista keskustelua lukemisen merkityksellisyydestä myös kotona. Kannustammekin kaikkia oman ryhmän tai päiväkodin yhteisen iltasatukirjahyllyn tekoon. Hyllyn voi koota päiväkodin kirjoista tai lahjoituskirjoista siten, että laatikossa on kirjoja vähintään yhtä paljon kuin ryhmässä lapsia. Hylly on hyvä sijoittaa paikkaan, josta kirja on helppo ottaa kotilainaan, vaikkapa eteiseen. Lisätietoja hyllyn periaatteista ja idean alkuperästä Turun Yliopiston Iki-TARU -sivustolta.

Faktaa Lukuinto – Läsiver -hankkeesta

• Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lukemisen kulttuurin ja lukutaidon vahvistamisen kaksikielinen kehittämishanke.
• Kohderyhmä: varhaiskasvatus, esi- ja alkuopetus
• Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö
• Hanketta koordinoi pedagoginen asiantuntija Antti Aaltonen ja siinä työskentelee neljä projektisuunnittelijaa: Jaana Jokimies, Johanna Karlsson, Marianna Monter ja Pauliina Niemelä.