Ilmoitusvelvollisuus suojaa varhais­kasvatuksen työntekijää ja lapsia

Varhaiskasvatuslakiin lisättiin vuonna 2021 uudet pykälät, joiden tarkoituksena on turvata entistä paremmin niin lasten kuin henkilöstönkin hyvinvointi. Keskeisenä lisäyksenä on ilmoitus­velvollisuus, jonka käyttöönotto on aiheuttanut paikoin epäselvyyttä.

Varhaiskasvatuksen henkilökuntaan kuuluvalla on velvollisuus tehdä omalla nimellään kirjallinen ilmoitus, jos varhaiskasvatus ei ole syystä tai toisesta varhaiskasvatuslain mukaista.

– Syitä voivat olla muun muassa epäterveelliset tilat, puutteellinen henkilöstömitoitus, lasten saama epäasiallinen kohtelu tai se, ettei lapsi saa tarvitsemiaan tukitoimia, opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Mervi Eskelinen listaa.

– Ilmoitusvelvollisuus terminä ei ole kaikille tuttu. Se sekoitetaan helposti lastensuojeluilmoitukseen, joka tehdään, jos lapsen kotiolot aiheuttavat vakavaa huolta.

Varhaiskasvatuksen henkilökuntaan kuuluvalla on ilmoitusvelvollisuus, jos hän havaitsee, ettei lasten saama varhaiskasvatus ole asianmukaista ja jatkuessaan voi muuttua lainvastaiseksi, toteaa Eskelinen.

Yksittäisen työntekijän lisäksi henkilöstö yhdessä voi tehdä ilmoituksen.

– Kirjallinen ilmoitus annetaan yksikön johtajalle, jonka velvollisuus on puolestaan ilmoittaa, mihin toimenpiteisiin hän ryhtyy ilmoituksen johdosta. Jos näyttää siltä, ettei asia etene, voidaan ilmoitus viedä aluehallintoviraston käsiteltäväksi.

Joissain työyhteisöissä on toimittu vuosikaudet hiljentämisen kulttuurissa.

– Ilmoituksen tehnyt saattaa tällöin joutua kokemaan negatiivisia vastatoimia. Tällöin hän voi toimia kuten muutoinkin toimitaan, jos työsuhteessa kokee esimiehen tai työnantajan taholta epäasiallista toimintaa (esim. häirintä, kiusaaminen, vastatoimet) eli hän voi ottaa yhteyttä työsuojeluun ja/tai luottamusmieheen.

Ilmoituksen vastaanotettuaan päiväkodin johtajan tulee viipymättä ryhtyä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

– Jos tämä ei syystä tai toisesta onnistu toimipaikassa, tulee kunnan varhaiskasvatusjohtajan antaa asiassa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa. Jos kyse on esimerkiksi puutteellisista resursseista tai vaikka turvattomista tiloista, varhaiskasvatusjohtajalla on niin ikään parhaat mahdollisuudet epäkohdan poistamiseen. Jos epäkohtaa ei voida poistaa toimipaikassa vielä tämänkään jälkeen, varhaiskasvatusjohtajan tulee ilmoittaa asiasta aluehallintovirastolle tai Valviraan, Eskelinen painottaa.

Teksti Anne Tarsalainen Kuva Mervi Eskelinen arkisto