Kasvikset maistumaan ruoka-kasvatuksella

Varhaiskasvatuksessa pyritään tarjoamaan varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten mukaista terveellistä ruokaa. Aiempien tutkimusten mukaan päiväkoti-ikäisten lasten ruokavaliossa olisi parantamisen varaa.Lihan ja maitotuotteiden osuus on suurempi kuin tarpeen, palkokasveja käytetään vähän ja riittävä kasvisten syöminen on haasteellista. Vaikka tarjottava ruoka olisi suositusten mukaista, lapset eivät syö kaikkea, mitä tarjotaan. Ruoka-askel -hanke pyrkii vastaamaan muun muassa näihin haasteisiin.

Projektikoordinaattori Satu Kinnunen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta kertoo, että hankkeen tarkoituksena on luoda toimintamalli, jolla voidaan tukea lasten terveellistä ruokavaliota ja vähentää ilmastovaikutuksia. Hankkeessa mukana oleville päiväkodeille suunniteltiin aiempaa kasvispainotteisemmat ruokalistat. Punaista lihaa tarjottiin aiempaa vähemmän, kasviksia, palkokasveja ja kestäviä kalalajeja enemmän. Jauhelihan sijaan saatettiin tarjota kasvisbolognesea tai osa jauhelista korvattiin palkokasveilla.”Lapset juovat Suomessa runsaasti nestemäisiä maitotuotteita. Tätä pyrittiin kohtuullistamaan ja korvaamaan lehmänmaitotuotteita esimerkiksi soijapohjaisella rahkalla ja jogurtilla. Hankkeessa mukana olleet kunnat päättivät itse, mitä ruokia ne tarjosivat.”

Ruokavalion muuttaminen kasvispainotteisemmaksi herätti jonkin verran keskustelua sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön että vanhempien parissa, vaikka käytännössä muutokset olivat aika pieniä, eikä ruokalistalta jätetty kovin montaa ruokalajia kokonaan pois. Osassa päiväkoteja ei tehty kokonaisvaltaista muutosta, vaan kasvisruoka tuli vanhan rinnalle.

”Muutoksia ympäristön ja terveyden kannalta paremman ruokavalion suuntaan on hyvä tehdä pienin askelin”, Kinnunen sanoo.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön tunteet ja asenteet voivat näkyä lapsille, jos niihin ei kiinnitetä huomiota. Ruokakasvatus lähtee henkilöstön omien asenteiden ja ruokasuhteen tunnistamisesta. Ne voivat kummuta esimerkiksi lapsuudesta. Sanaton ja sanaton viestintä ruuasta voi vaikuttaa lasten suhtautumiseen siihen.

Ruokahävikkiä pyrittiin vähentämään muun muassa kannustamalla henkilöstöä kuuntelemaan lasten nälkää sekä annostelemaan ruokaa vain sen verran kuin lapset arvelivat syövänsä. Kinnusen mielestä ruokahävikki ei ole lasten vastuulla.

Ruokakasvatuksen keinoin lapsia kannustettiin itsesäätelyyn ja rohkeiksi maistelijoiksi. Uusia ruokia tehtiin tutuksi kaikin aistein. Henkilöstöä koulutettiin toimimaan roolimalleina.

”Meidän aikuisten tehtävä on turvata lasten tulevaisuus. Meidän on ensin muutettava omaa asennettamme ja ajatteluamme. ”

Muutos ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii paljon maistelukertoja. Esimerkiksi kikherneet tulevat sitä tutummiksi, mitä useammin niitä on tarjolla.

Pohjatyö tehdään jo ennen ruokailuhetkeä sisällyttämällä ruokakasvatusta kaikkeen toimintaan. Itse ruokahetki kannattaa rauhoittaa kivalle, rauhalliselle yhdessäololle.

Satu Kinnunen kannustaa päiväkoteja tekemään yhteistyötä ruokapalvelun kanssa.

”Keittiöhenkilökunta kuulee mielellään palautetta ja muokkaa reseptejä sen mukaan. He haluavat valmistaa ruokaa, joka maistuu lapsille.”

Lapset oppivat mallista

Lahtelainen Launeen päiväkoti osallistui viime vuonna Ruoka-askel -hankkeeseen.

Varhaiskasvatuksen opettaja Johanna Lundgren kertoo, että aluksi 5–6-vuotiaat lapset suhtautuivat kasvisruokiin varovaisesti ja epäillen. Mitä useammin niitä oli tarjolla ja mitä tutummiksi ne tulivat, sitä enemmän lapset niitä söivät. Suosikeiksi nousivat kasvissosekeitot ja kasvispihvit.

Vanhempia jännitti aluksi, miten kasvisruoka lapsille maistuu. Lundgren arvelee, että osa voi rohkaistua tekemään kasvisruokia kotonakin kuullessaan, että lapset pitävät niistä.

Lundgrenista tärkeintä on positiivisen ruoka-asenteen luominen. Siihen sisältyy myös ruokailutilanteiden ulkopuolella tapahtuva ruokakasvatus.

Hankkeen materiaaleista oli Lundgrenin mielestä palon hyötyä ruokakasvatuksessa. Lapset tutkivat hankkeen aikana mielellään asioita esimerkiksi pelien, kuten luontoon piilotettujen marjakorttien ja erilaisten bingojen, kautta. Heistä oli myös mukava tutustua uusiin ruokiin eri aistien avulla.

”Ostimme kaupasta esimerkiksi vieraampia hedelmiä, kuten granaattiomenoita, ja tutustuimme niihin yhdessä. Lapset saivat haistella ja tunnustella niitä. Heistä oli hauska koputella siemeniä ulos omenasta ja maistella niitä.”

Lundgrenista mallioppiminen on tärkeää. Kun henkilöstö ruokailee lasten kanssa ja ottaa lautaselleen lapsille vieraampia ruokia, lapsetkin uskaltavat maistaa niitä. Myös kaverin malli vaikuttaa lapsiin.

”Ruokahävikkiä vähensi se, että kiinnitimme siihen huomiota ja puhuimme asiasta lasten kanssa. Meillä isommat lapset saavat ottaa ruokansa itse. He opettelivat ottaman ruokaa sen verran, kun syövät. Sitä voi ottaa ensin vähän ja halutessaan vielä lisää. Lapset ymmärtävät hyvin, ettei ruoka kuulu roskikseen. ”

Ruoka-askel -hanke

Tavoitteena kestävän toimintamallin kehittäminen lasten terveellisen ruokavalion tukemiseksi ja ruuan ilmastovaikutusten vähentämiseksi.

Toteutettiin neljässä kunnassa ja 24 päiväkodissa, joista puolet kokeilu- ja puolet vertailuryhmässä.

Varhaiskasvatuksen o­­pettaja ­Johanna Lundgren pitää kasvisruuan lisäämistä päiväkodeissa tärkeänä.

Teksti Tiina Komi Kuva Petri Koivisto

Artikkeli on julkaistu VOL:ssa 1/23. VOL on Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton jäsenlehti ja tilattavissa yrityksiin, päiväkoteihin ja kirjastoihin.