Koulutuspäivästä eväitä hyvinvointiin ja työuupumuksen ehkäisyyn

OKKA-säätiö (Opetus-, kasvatus ja koulutusalojen säätiö) ja Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto järjestivät yhteistyössä koulutustilaisuuden, jonka aiheena oli Hyvinvoiva varhaiskasvatuksen opettaja. Puhujina oli laaja-alainen joukko hyvinvoinnin asiantuntijoita. Tilaisuuden kantavana teemana oli hyvän ravinnon, unen ja liikkumisen merkitys hyvinvointiin.

Koulutus keräsi yli satapäisen joukon VOL:n aktiivijäseniä kuuntelemaan hyvinvoinnin asiantuntijoita ja keskustelemaan varhaiskasvatuksen opettajien ja päiväkodin johtajien työhyvinvoinnista. Tilaisuus järjestettiin osana liiton neuvottelupäiviä.

Päivä käynnistyi Tampereen yliopiston työelämätutkimuksen professori Anne Mäkikangaan luennolla, jossa avattiin työuupumusta ja sitä ennustavia tekijöitä. Hän on tutkinut työelämän kuormitusta ja uupumista, mutta myös työn imua ja flow´ta.

-Tutkimusten valossa on nähtävissä, että korona vaikutti työuupumukseen ja työssä jaksamiseen. Korona-aika vaikutti erityisesti opettajiin. On tärkeää tunnistaa työuupumukseen johtavia tekijöitä. Näitä ovat arvoristiriidat, riittämätön palkitseminen, heikot resurssit ja ylipäätään, ettei pysty vaikuttamaan omaan ydintyöhönsä.

-Opettajien työhön on hiipinyt tehtäviä, jotka eivät liity opettajien ydintehtävään. Nämä ovat myös työn merkityksellisyyttä nakertavia tekijöitä. Opettajilla on valtava vastuu hoitaessaan ydintehtävän lisäksi  työtehtäviä, jotka eivät kuulu heidän tehtäviinsä. Mäkikangas nosti työn merkityksellisyyden kokemisen erityisen tärkeä tekijänä työuupumisen ehkäisyssä.

Terveystieteiden maisteri ja ravitsemusterapeutti Hanna Partanen toi omassa luennossaan esille säännöllisen ateriarytmin, kasviksia ja hedelmiä sisältävän ravinnon ja kontroloidun herkuttelun merkityksen. Monipuolinen ja tervellinen ruokavalio on hyvinvoinnin peruspilari.

– Hyvällä ravinnolla koneisto eli koko keho pysyy hyvin käynnissä. Partanen konkretisoi puheenvuorossaan, mitä oikea ateriarytmi ja annoskoot tarkoittavat.

Liikunta ja uni hyvinvoinnin peruspilareita

-Viikoittain tulisi huolehtia riittävästä palauttavasta unesta, tauottaa mahdollisuuksien mukaan paikallaan oloa, liikuskella kevyesti mahdollisimman usein sekä harjoittaa reipasta ja rasittavaa liikuntaa sekä huoltaa lihaskuntoa ja liikkeenhallintaa. Näin kuvasi vanhempi tutkija Pauliina Husu UKK-instituutista viikoittaisen liikkumisen suosituksia. Husun kiinnostuksen kohteina ovat olleet väestön liikkuminen ja paikallaan olo.

Voimakkain yhteys liikunnan myönteisiin vaikutuksiin on joukkueurheilulla, pyöräilyllä, ryhmäliikunnalla, kuntosaliharjoittelulla ja arkisten askareiden lomassa tapahtuvalla kevyellä liikkumisella, Husu tiivisti.

Unesta on tullut uhanalaista, totesi unitutkija, professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta ja kannusti jokaista pohtimaan, mitä uni itselle merkitsee ja kuinka paljon unta kukin tarvitsee.

-Nukumme nykyään vähemmän kuin ennen. Hyvällä unella on tärkeä merkitys oppimiseen, muistamiseen ja terveyteen ja unella voi tukea omaa hyvinvointia.

Pesonen opasti lopuksi hyvän unen rakentamiseen. Jokaisen tulisi luoda oma henkilökohtainen suhde uneen. Tärkeintä on kuunnella itseään, Pesonen summasi.

Päivän saatteli loppuun toimittaja ja tutkijakirjailija Jessikka Aron luento somehäirinnästä, sen vaikutuksista ja häirinnästä selviämiseen. Aro kertoi henkilökohtaisista kokemuksista häirinnän kohteena olosta, miten hän on selvinnyt siitä, sekä, mitä tästä kaikesta voi oppia.

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton neuvottelupäivät pidettiin 29.8.-1.9.2023 Helsingissä.

–