Lapsi oppii kieltä laulaen

Laulut avaavat pienelle lapselle tietä kielen maailmaan. Arkisista asioista kertovat yksinkertaiset laulut, joissa on paljon toistoa, opettavat lapselle kieltä mielekkäällä ja motivoivalla tavalla.  

Kielitaito on lahja, jonka arvo on mittaamaton. Se avaa mahdollisuudet oppimiseen, osallisuuteen ja toisten kanssa toimimiseen. Jokainen lapsi ansaitsee tämän lahjan.

Kieli ei ole vain yksi oppimisen ulottuvuus, vaan se on oppimisen tärkein voimavara. Puhuttu kieli vaikuttaa ajatteluun, identiteettiin, oppimiseen, vuorovaikutustaitoihin, hahmottamiseen, tasavertaisuuteen ja oman toiminnan ohjaukseen. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat Katri Kunnas ja Sarah Goncalves kertovat, että lapsen on vaikeampi löytää ystäviä ja päästä leikkeihin mukaan, jos hän ei osaa kieltä.  

”Suosituimmat kaverit ovat niitä, jotka osaavat hoitaa asioita puhumalla ja välttää ristiriitoja neuvottelemalla. Kielitaito tukee leikkitaitojen kehitystä. Sanat leikin käynnistämiseen voivat löytyä yhdestä laulusta”, Kunnas sanoo. 

Lauluja lasten arjesta 

Katri Kunnas ja Sarah Goncalves ovat sanoittaneet ja säveltäneet lähes viisikymmentä lastenlaulua, joiden tarkoituksena on tukea suomen kielen kehittymistä. Kielinupuksi nimetty menetelmä sopii kaikenikäisille kielenoppijoille, myös pienille alle kolmevuotiaille. Laulut kytkeytyvät arkisiin tilanteisiin, kuten pukeutumiseen, syömiseen ja ulkoiluun. 

Kielinuppu-lauluissa on pyritty huomioimaan sellaista sanastoa, josta lapsille on hyötyä kielen oppimisen alkuvaiheessa. Monissa vanhemmissa lastenlauluissa kieli saattaa olla vanhaa tai runollista, eikä se ole sidoksissa lapsen arkeen. 

”Jos haluat lapsen oppivan pukeutumiseen liittyvää sanastoa, laula hänelle pukeutumisesta. Jos haluat hänen kertovan tunteistaan, laula hänelle erilaisista tunteista. Lauluihimme voi vaihdella vapaasti eri sanoja lasten tarpeiden ja kiinnostusten mukaan. Lapset keksivät itse hauskimmat versiot”, Goncalves kertoo. 

Lapset rakastavat toistoa 

Lapsi oppii kieltä jäljittelemällä ja toistamalla. Se on lapselle luontainen tapa oppia kieltä. Siksi runsas toistojen määrä lauluissa on tärkeää. Pieni lapsi voi oppia laulamaan jo ennen kuin hän oppii puhumaan. 

Lauluissa toistoa tulee luontevasti ja laulaen toistaminen on lapselle mielekkäämpää kuin yksittäisen sanan tai lauseen hokeminen. Myös monikanavaisuus tukee oppimista. Laulun kylkiäiseksi liitetyt kuvat, liikkeet ja tukiviittomat toistavat samaa asiaa eri aistikokemuksien kautta. 

Kunnas ja Goncalves vertailivat pro gradu -tutkimuksessaan Kielinuppu-laulujen sanojen ja toistojen määriä verraten niitä perinteisiin lastenlauluihin. Esimerkiksi Tuiki, tuiki tähtönen -laulun sanamäärä on 23 ja sanamäärä kertauksineen 35. Jänis istui maassa– laulun sanamäärä on 47 ja kertauksineen 79. 

Kielinuppu-lauluissa sanamäärät ovat pieniä, mutta käytetyt sanamäärät kertauksineen suuria, kuten esimerkiksi Miltä tuntuu nallesta? -laulussa, jossa sanoja on vain 15, mutta sanojen määrä kertauksineen on 148. Kielinuppu-lauluissa uusien, opittavien sanojen määrä saattaa kattaa kymmenen prosenttia koko laulun sanamäärästä, kun taas kertaamisen ja toistojen määrä yltää yhdeksäänkymmeneen prosenttiin.

Lapset rakastavat toistoa sekä tunnetta siitä, että he osaavat ja saavat loistaa. Esimerkiksi viikonpäivistä kertova laulu Viikonpäiväsoppa on suosittu, koska siinä toistetaan tehokkaasti viikonpäiviä ja lapset oppivat ne laulun avulla nopeasti. 

Pieni lapsi ei välttämättä vielä ymmärrä viikonpäivä-käsitettä, mutta myöhemmin laulun kautta opitut sanat saavat merkityksen. Laulua laulanut kaksivuotias saattaakin osata luetella viikonpäivät paremmin kuin esiopetuksessa oleva kuusivuotias.

Luupuu ja muuta kummallista 

Kielinuppu-laulut lauletaan, kuten puhutaan. Laulujen melodiat ovat syllabisia eli jokaista laulettua säveltä vastaa yksi tavu, mikä tekee tekstistä helposti ymmärrettävää. Sanat artikuloidaan selkeästi ja lauluissa on sopiva tempo. Prosodiset ja musiikilliset painotukset ovat linjassa keskenään. 

Prosodia tarkoittaa puheen intonaatiota, painotusta ja rytmiä. Myös puheen äänensävy ja korkeus ovat kielen prosodisia ominaisuuksia. Rytmikäs lausuminen edistää kielen oppimista. 

Jos kielen oppimista haluaa tehostaa, on kiinnitettävä huomiota lausumiseen. Sanoja ei kannata venyttää tarpeettomasti lasten kanssa laulettaessa. 

Etenkin suomea toisena kielenään opettelevan lapsen voi olla vaikea ymmärtää, mitä tarkoittaa esimerkiksi säe ”jou-luu-puu oon raa-keen-neet-tuu, jou-luu oon joo-oo-veel-laa”. Varsinkin kielen oppimisen alkuvaiheessa voivat lauletut fraasit ja sanat kuulostaa aivan erilaiselta kuin lausuttuna ”joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella.” 

”Suomen kielessä aksentti on usein ensimmäisellä tavulla. Pyrimme säveltämään melodiat niin, että ne mukailevat puhutun kielen äänenpainoja. Näin laulamisen hauskuus säilyy, mutta laulettu kieli on helpommin siirrettävissä puheeseen”, kertoo Kunnas. 

Kielinuppu-laulujen sanat ovat arkisia. Lauluissa on paljon ydinsanastoa ja valmiita ilmaisuja. Laulut laajentavat lasten sanavarastoa. 

Kielinuppu-lauluissa pyritään olemaan sekoittamatta yleis- ja puhekieltä. Katri Kunnas muistelee, miten eräs suomea vieraana kielenä opettava opettaja kertoi oikaisevansa päätteiden opettamisessa, koska ne ovat niin vaikeita. Opettajan mukaan on helpompi oppia sanomaan ”minun nimi on” kuin ”minun nimeni on”. 

”Varhaiskasvatuksen opettajina ajattelemme, että suomen kieli on kaikkien lasten opittavissa kaikkine taivutuksineen ja piirteineen, emmekä siksi halua valita oikopolkuja.”

Lopuksi vielä yksi vinkki. 

”Meillä aikuisilla on tapana laulaa lapsia ajatellen vähän liian matalalta. Lasten ääniala on luontaisesti korkeampi kuin aikuisten. Laula lapselle hieman korkeammalta kuin mitä normaalisti laulaisit, niin lapset pääsevät paremmin mukaan”, Sarah Goncalves neuvoo.

Teksti Tiina Komi ja kuva Nina Kaverinen

Artikkeli on julkaistu Lastentarhassa 4/22. Lastentarha on Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton jäsenlehti ja tilattavissa yrityksiin ja yhteisöihin kuten päiväkoteihin ja kirjastoihin: tilaukset vol.fi -> Lastentarha