Lasten ja Suomen parhaaksi
Koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo OAJ:sta luennoi Varhaiskasvatuksen opettajapäivillä visiosta, millaista varhaiskasvatus voisi parhaimmillaan olla 2030-luvulla.
Jaakko Salon mukaan maailmassa ei ole arvokkaampaa kuin lapsemme.
Varhaiskasvatuksen visiolla 2030-luvulle on tarkoitus tuoda esiin laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä paitsi lapsille, myös perheille ja koko Suomelle. Visio on laadittu yhteistyössä kentän kanssa.
Parasta lapselle, parasta Suomelle – varhaiskasvatuksen visio
Salon mukaan poliittinen keskustelu varhaiskasvatuksen ympärillä on ollut poukkoilevaa ja takertunut yksityiskohtiin.
– Silloin iso kuva pääsee unohtumaan. Pääasiassa ollaan kuitenkin menty hyvään suuntaan. Varhaiskasvatus on saatu sidottua osaksi koulutusjärjestelmää ja meillä on erittäin hyvä varhaiskasvatuslaki. Visiossa tavoitteena on, että jokainen lapsi saa pedagogisesti laadukasta varhaiskasvatusta päiväkodin turvallisessa ja pysyvässä kasvuympäristössä.
– Se on yhdenvertaisuuskysymys: jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, missä kunnassa asuu, missä päiväkodissa osallistuu varhaiskasvatukseen tai millaisesta taustasta tulee.
Varhaiskasvatus vaikuttaa kilpailukykyyn
Varhaiskasvatuksen vaikutukset ovat laajoja: lapsille ja heidän oppimispolulleen, heidän perheilleen, koulutuksen tasolle ja sitä kautta koko Suomen osaamiselle; työelämälle, elinkeinoelämälle sekä kilpailukyvylle.
Vaikutus siis koskee ihan koko Suomea, koko elämän läpi. Varhaiskasvatuksella pyritään siihen, että jokaisen lapsen lapsuus on hyvä, turvallinen ja onnellinen.
– Lapsuuden arvo usein unohtuu talouspainotteisessa poliittisessa keskustelussa. Maailmassa ei ole arvokkaampaa kuin lapsemme. Silloin se, että heidän lapsuutensa on hyvä, turvallinen ja onnellinen, on jo itsessään yksi yhteiskunnan tärkeimmistä asioista.
– Tiedetään, että varhaiskasvatusvuodet ovat kasvun ja oppimisvalmiuksien kannalta kaikkein tärkeimpiä herkkyyskausia ihmisen elämässä. Se miten varhaiskasvatuksessa onnistutaan tukemaan lasta, näkyy myöhemmin.
Salo muistuttaa tämänhetkisen koulutuspolitiikan tavoitteista, joista kaikki hallituspuolueet puhuvat. Ne ovat oppimistulosten ja koulutustason nostaminen.
– Oppimistulokset ovat laskeneet viimeisen viidentoista vuoden ajan. Suomen koko talous perustuu korkealle osaamiselle. Meillä ei ole luonnonvaroja eikä halpatyövoimaa, vaan Suomi kilpailee sillä, että meillä on osaava ja innovatiivinen kansa.
Silloin kun koulutuspolku toimii, jokainen lapsi saa yhdenvertaiset mahdollisuudet onnistua oppimisessa. Koulutuspolulla onnistumisen ei pitäisi olla kiinni siitä, mihin kuntaan tai perheeseen sattuu syntymään. Valitettavasti oppimistulokset ovat eriytyneet ja erot nähdään varhain.
Paras keino ehkäistä syrjäytymistä
Varhaiskasvatuksessa opitaan tärkeitä sosiaalisia ja tunnetaitoja: miten kohdataan erilaisia ihmisiä ja tullaan toimeen heidän kanssaan.
– Meillä on tällä hetkellä yhteiskunnassa suvaitsemattomuutta, aggressiivisuutta ja kiusaamista niin koulumaailmassa, työelämässä kuin sosiaalisessa mediassakin. Hyvät sosiaaliset taidot vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhteiskunnan eheyttä.
Tällä kaikella on yhteys opinnoista ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Nuorten syrjäytyminen on iso haaste, paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti.
– Meillä ei pienenä kansana ole varaa siihen, että kukaan putoaa kärryiltä. Avain kotoutumisen onnistumiseen ja ongelmien välttämiseen, on varhaiskasvatus.
– Investoiminen koulutukseen ja osaamiseen – erityisesti varhaisiin vuosiin – on kannattavaa, siitä taloustieteilijät ovat yhtä mieltä. Se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Laatua on opettajat ja sopiva ryhmäkoko
Jos varhaiskasvatuksella halutaan vaikuttavaa tulosta, se vaatii pedagogisesti laadukasta varhaiskasvatusta. Mitä sitten on pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus?
– Pedagogisesti osaavat opettajat ovat avainasemassa. Hyvinvoivina, motivoituneina ja jaksavina he varmistavat kasvatuksen tuen laadun lapsiryhmissä. Siinä on ollut haasteita, sillä meillä on pitkään koulutettu opettajia aivan liian vähän. Samaan aikaan lasten määrä on kuitenkin noussut.
Varhaiskasvatuksen kehittämisen pitää perustua tutkimustuloksiin ja johtamisen tulee olla laadukasta.
– Sen vuoksi varhaiskasvatuslaissa säädettiin, että päiväkotien johtajien tulee olla jatkossa kasvatustieteen maistereita.
Lasten näkökulmasta riittävä, osaava henkilöstö ja sopiva ryhmäkoko ovat tärkeitä turvallisen ja pysyvän kasvuympäristön takaamiseksi. Ryhmien pitää olla pysyviä, jotta lapset oppivat tuntemaan jokaisen ryhmän jäsenen ja aikuisen.
– Laissa säädetyt normit ovat ehdottomia minimejä! Joskus pitää olla vielä pienempi ryhmä ja vielä enemmän opettajia. Siksi henkilöstöä pitää olla reilusti, ettei poikkeustilanteissa jouduta alittamaan rimaa, Salo huomauttaa.
Tämä kommentti kirvoittaa yleisöltä aplodit. Kentän todellisuus taitaa usein olla jotakin muuta.
Vetovoimaiset työolot
Opettajien koulutuspaikkoja on nyt lisätty, mutta yhtä tärkeää on pitää alalla jo olevat töissä.
– Alan täytyy olla vetovoimainen, jotta tähän maailman tärkeimpään tehtävään saadaan parhaat mahdolliset tekijät. Alan pitämiseen houkuttelevana uravaihtoehtona tarvitaan myös palkkaa, joka vastaa tehtävän vaativuutta ja koulutustasoa.
Salon mukaan yhteiskunnassamme on liikaa nojattu siihen, että oleelliset yhteiskunnan peruspalvelut järjestetään korkeasti koulutettujen, matalasti palkattujen, yleensä naisten työllä.
– Palkan ja työolojen tulee olla vetovoimaisia, tehtäväkuvien selkeitä ja ihmisenkokoisia. Kelpoiset kollegat on työhyvinvointitekijä. Tilojen on oltava terveellisiä, turvallisia ja pedagogisesti toimivia. Pedagogisesti toimivia tiloista saadaan vain kun opettajat ovat voineet vaikuttaa niiden suunnitteluun.
Jotta tämä kaikki olisi mahdollista toteuttaa, se edellyttää kulttuuria ja käytännön tekoja, jossa lapsuutta ja lapsia arvostetaan.
– Silloin kun lapset saavat parasta, se on parasta myös Suomelle. 
Teksti pohjautuu Jaakko Salon luentoon Jyväskylässä järjestetyillä Varhaiskasvatuksen Opettajapäivillä.
Teksti Tuija Siljamäki Kuva Nina Kaverinen
Uutiset
Tapahtumat
Tapahtuma | 13.3.2025
Tapahtuma | 19.3.2025
Tapahtuma | 20.3.2025
