Leikki on lapsen perusoikeus

Leikki kehittää lasta kokonaisvaltaisemmin kuin mikään muu toiminto päiväkodissa.

Kun pyytää KT, yliopiston lehtori, emerita Hannele Karikoskea puhumaan leikin merkityksestä lapselle, hän muistuttaa ensimmäiseksi, että leikki on määritelty yhdeksi lapsen perusoikeudeksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Siksi varhaiskasvatuksessa työskentelevien aikuisten tehtävänä on olla aktiivisesti mukana lasten leikissä.

– Heidän tulee kannatella ja arvostaa leikkiä, sekä olla kiinnostunut leikistä. Leikki on nimittäin vuorovaikutusta, myös aikuisen ja lasten välillä.

Leikki ilmiönä on sinänsä moninainen ja siksi on haasteellista määritellä sen olemus. Sen ominaisuuksia ovat vapaaehtoisuus, sisäinen motivaatio leikkiin ja leikistä saatava ilo ja mielihyvä: leikillä ei tarvitse olla päämäärää tai lopputulosta, vaan se on itsessään merkityksellistä.

– Leikki on elämäntapa lapselle ja lapsi oppii leikkiessään, mutta ei leiki oppiakseen, Karikoski toteaa.

Leikki edistää lapsen kielellisiä, sosiaalisia, motorisia ja emotionaalisia valmiuksia.

–  Voi jopa sanoa, että leikissä yhdistyvät kaikki taiteen muodot. Leikin kautta kehittyvät myös lapsen keskittymistaidot.

Karikoski tietää mistä puhuu: hän valisti vuosikymmenien ajan varhaiskasvatuksen opettaja- ja luokanopettajaopiskelijoita leikin merkityksestä.

Tyytyväinen lapsi leikkii

Koska alle 3-vuotiaan lapsen kieli ja sosiaaliset taidot ovat vasta kehittymässä, on hänen leikkinsä hyvin konkreettista. Se koostuu lähinnä lyhytkestoisista esineleikeistä.

– Se on vielä harjoitteluleikkiä, jossa aikuinen on paras leikkikaveri. Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpää on, että aikuinen on läsnä ohjaamassa ja tukemassa leikkiä.

Yksi ammattilaisten perustehtävistä on leikkimisen ohella myös havainnoida ja dokumentoida leikkiä. Samalla he tutustuvat lapsen kiinnostuksen kohteisiin ja kykenevät kehittämään leikkiä.

Karikoski kertoo tilanteesta, jossa 3-vuotias leikki yksin Duplo-palikoilla. Lapsi hyräili tyytyväisenä leikkiessään.

– Se oli merkki siitä, että hänellä oli leikkirauha ja hän oli onnellinen. Vaikka pikkulapset tarvitsevat usein kanssaleikkijää, heille tulisi tarjota mahdollisuus myös yksinleikkiin.

2–3-vuotiaan lapsen mielikuvituksen kehittymisen myötä alkaa hänen leikeissään esiintyä pikkuhiljaa myös roolileikkejä.

Johdata lapsi leikkiin

Lapset tarvitsevat sekä vapaata että ohjattua leikkiä. Vapaa leikki on lasten itse aloittama leikki, jossa he harjoittelevat yhteisleikkiä ilman aikuista. Se syntyy lasten kiinnostuksen kohteista, haluista ja kokemuksista.

– Yleensä on yksi leikinjohtaja, jonka idean pohjalta ryhdytään leikkiin ja pyydetään myös muita lapsia mukaan. Joskus lapset pyytävät aikuistakin mukaan leikkiin.

Sääntöleikeissä, kuten peleissä ja liikuntalei­keissä tarvitaan aluksi aikuisen ohjausta. Hän voi ohjata leikkiä kanssaleikkijänä tai leikin ulkopuolelta.

– Osa lapsista saattaa seurata toisten leikkiä, pääsemättä leikkiin mukaan. Tällöin aikuisen tehtävänä on johdattaa heidät yhteisleikkiin.

Tutkimuksissa on todettu, että aikuisen läsnäolo lasten leikkitilanteissa tekee leikistä pitkäkestoisempaa.

– Lapset uskaltavat heittäytyä leikkiin mukaan ja keskittyä siihen paremmin, kun turvallinen aikuinen on läsnä.

Anna aikaa lopettaa leikki

Aikuiset saavat havaintojen kautta selville millaisista leikeistä lapset ovat kiinnostuneita ja ideoita lasten leikkien rikastuttamiseen. Ammattilaisten tehtävänä onkin pohtia, millainen on hyvä leikkiympäristö.

– On tärkeää, että leikkiympäristö muuttaa välillä muotoaan; vaihdellaan leikkivälineitä ja hankitaan uusia. Leikkivälineiden tulee olla käyttötarkoitukseltaan monipuolisia, laadukkaita ja helposti puhdistettavia.

Varhaiskasvatuksen opettajan tulisi myös tuntea lasten kulttuuria, eli seurattava vaikkapa Pikku Kakkosta ja muita lapsia kiinnostavia mediasisältöjä.

– Sieltä voi ottaa oppia kiinnostavien leikkiympäristöjen rakentamiseen. Sisältöihin tulisi toki osata suhtautua myös kriittisesti.

Karikosken mukaan kaikki varhaiskasvatuksen ammattilaiset eivät ehkä ole vielä sisäistäneet leikkiä lapsen perusoikeutena, vaan pitävät ohjattuja toimintatuokioita tärkeämpinä.

– Itse pidän leikkiä pedagogisena toimintana, mikä kehittää lasta kokonaisvaltaisemmin kuin mikään muu toiminto päiväkodissa. Se on kaikkein tärkein osa pedagogiikkaa.

Hän pahoittelee sitä, että aikuisen rooli leikissä typistyy usein leikin kontrolloijaksi ja keskeyttäjäksi.

– Aikuinen saattaa tulla sanomaan yhtäkkiä kesken leikin ”nyt käsipesulle ja syömään”. Koska leikki on intensiivinen tilanne, pitäisi lapselle antaa aikaa lopetella leikki ja tulla leikin maailmasta pois.

Kannusta vanhempia leikkimään

Karikoski kertoo esimerkin kohtaamastaan upeasta leikkitilanteesta. Oululaispäiväkodissa oli leikkinurkkaus, jossa neljä tyttöä leikki kotia. He pyysivät erästä varhaiskasvatuksen opettajaa mukaan mummon rooliin. Leikkinurkkauksesta tuli mummolan keittiö, johon tytöt olivat tulleet vierailulle. He alkoivat leipomaan pullaa yhdessä ja aikuinen ohjasi toimintaa vaivihkaa.

– Hän esimerkiksi kysyi, laitettaisiinko taikinaan hiivaa, jotta se saadaan nousemaan ja otetaanko tämä pelti paistamista varten. Kun pullat oli paistettu, mummo ehdotti, että pidettäisiin juhlat. Kaikki viisi pukivat juhlavat roolivaatteet ylleen. Sitten syötiin leikisti pullaa ja juotiin mehua. Mummo kiitti lopuksi lapsia: hienoa kun tulitte juhlimaan kanssani.

Karikoski on huolissaan siitä, että moni vanhempi tuijottaa nykyisin kännykkäänsä sen sijaan että leikkisi ja olisi vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa.

– Valistakaa vanhempia siitä, kuinka leikki kehittää lasta kokonaisvaltaisesti ja kehottakaa heitä leikkimään lastensa kanssa.

Hän määrittelee vielä lopuksi varhaiskasvatuksen uudelleen Annukka Pursia mukaellen: Varhaiskasvatus on suunnitelmallinen kasvatuksen, opetuksen, hoidon ja leikin muodostama kokonaisuus, jossa korostuu pedagogiikka.

– Erinomaisen väitöskirjan tehnyt Annukka Pursi lisäsi tähän määritelmään leikin. Olen saanut häneltä paljon vahvistusta ja täydennystä omille ajatuksilleni leikistä.

Teksti Päivi Tolonen Kuva Hannele Karikoski