Maksuttomuuskokeilun tulos: Viisivuotiaat osallistuvat aiempaa enemmän varhaiskasvatukseen, osallistumisasteen noston tavoite ei kuitenkaan näkynyt kuntien budjeteissa

Karvi on arvioinut viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun tavoitteiden toteutumista. Viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatuskokeilu lisäsi lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, muttei kaikkien lasten osalta. Osallistuminen lisääntyi erityisesti matalan keskitulon perheissä. Kokeilun tulokset julkaistiin webinaarissa 19. syyskuuta.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua. Kokeilun tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja edistää koulutuksen tasa-arvoa. Raportissa on arvioitu kokeilun toista vaihetta, joka ajoittui vuosille 2019-2020. Toisessa vaiheessa oli mukana 26 kuntaa.

Osallistumisaste nousussa

Arvioinnin mukaan viisivuotiaiden lasten osallistuminen lisääntyi kokeilukunnissa vertailukuntia enemmän. Viisivuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen lisääntyi kokeilun alkua edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna kokeilukunnissa. Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu lisäsi varhaiskasvatukseen osallistumista erityisesti matalan keskitulon perheissä. Sen sijaan kokeilu ei lisännyt matalimman tai korkeimpien tuloluokkien perheiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

– Maksuton varhaiskasvatus lisää lasten varhaiskasvatukseen osallistumista ja sitä tulee edistää. Olemme varhaiskasvatukseen osallistumisessa jäljessä täällä Suomessa verrattuna moneen muuhun maahan. Päiväkotien varhaiskasvatukseen osallistumisella saamme edistettyä lasten keskinäistä koulutuksellista tasa-arvoa ja turvata hyvä alku opinpolulle. Kaksivuotinen esiopetuskokeilu on merkittävä askel ja tärkeä signaali varhaiskasvatukseen osallistumisen merkityksestä, Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen sanoi.

Alueellisia eroja

Arvioinnin perusteella kokeilu lisäsi viisivuotiaiden lasten osallistumista varhaiskasvatukseen erityisesti taajaan asutuissa kunnissa. Pelkästään asiakasmaksut eivät selitä eroja, sillä varhaiskasvatukseen osallistuminen vaihtelee alueellisesti.

– Jos osallistumista varhaiskasvatukseen halutaan edistää, olisi paikalliset osallistumisen esteet tärkeää tunnistaa ja niiden ratkomiseksi tarvitaan sekä kansallisen että paikallisen tason keskusteluja ja päätöksiä. Esimerkiksi tavoite osallistumisasteen nostamiseksi ei näkynyt kuntien varhaiskasvatuksen budjeteissa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen takaamiseksi osallistumisasteen nostaminen on hyvä huomioida varhaiskasvatukselle osoitetussa budjetissa sekä paikallisella että kansallisella rahoituksella. Alueellista vaihtelua tullaan selvittämään tarkemmin myös kokeilun kolmannen vaiheen arvioinnissa, Karvin arviointiasiantuntija Anna Siippainen totesi arvioinnin julkistamistilaisuudessa.

Anitta Pakanen korosti, että päiväkotien varhaiskasvatus tarvitsee resursseja ja riittävän rahoituksen, että korkeatasoinen laatu voi toteutua. On ilmiselvää, että lapsimäärän kasvaessa ei samoilla, muuttumattomilla resursseilla voida tuottaa samaa laatua. Osallistumisen noustessa onkin tälle budjeteissa varattava rahoitusta, Pakanen sanoi.

Opetusministeri Li Andersson toi esiin julkistamistilaisuuden avauspuheenvuorossaan, että nykyisin varhaiskasvatus nähdään kiinteäksi osaksi koulutusjärjestelmää ja se on ollut varsin nopean ja intensiivisen kehittämisen kohteena viime vuosina.  Kehittäminen jatkuu edelleen. Andersson viittasi hallituksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan, jonka kantava ajatus on tasa-arvon lisääminen ja osallistumisasteen nostaminen.

-Lukuisat tutkimukset osoittavat varhaiskasvatuksen merkityksen lasten tulevalle opinpolulle. Varhaiskasvatuksen tuleekin turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja oppimisen iloon. Pidänkin tärkeänä signaalina, että varhaiskasvatus ja siihen osallistuminen nähdään tärkeänä. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeuden palautus on tästä tärkeä osoitus, Andersson sanoi.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on päätetty jatkaa viisivuotiaiden varhaiskasvatuskokeilua. Kokeilun kolmas vaihe alkoi 1.8.2020. Mukana on 26 kuntaa, joista osa on uusia ja osa ollut mukana myös kokeilun aikaisemmissa kokeilussa.

Toiseen vaiheeseen osallistuneet kunnat olivat Espoo, Halsua, Harjavalta, Helsinki, Hämeenkyrö, Joutsa, Järvenpää, Kempele, Kirkkonummi, Kitee, Kotka, Lahti, Laitila, Leppävirta, Loviisa, Miehikkälä, Mäntyharju, Oulu, Rusko, Salo, Somero, Sonkajärvi, Tammela, Toivakka, Turku ja Virolahti. Kokeilukunnat tarjosivat viisivuotiaiden lasten perheille maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Arviointiaineisto kerättiin kokeilukuntien lisäksi koko Suomesta.