Matematiikkaa taaperoille

Jotta matemaattisesta ajattelusta tulisi osa lasten arkea, varhaiskasvatuksen henkilöstön on ymmärrettävä, miksi matemaattisia taitoja on tärkeä oppia jo pienten ryhmässä. Matematiikkaa on kaikkialla, siihen pitää vain osata tarttua.

Matemaattisten taitojen kehitys alkaa espoolaisessa Mäkkylän päiväkodin pienten ryhmässä siitä hetkestä, kun lapsi astuu päiväkodin ovesta sisään ja asettelee kenkänsä kenkähyllylle. Tilanteeseen sisältyy matemaattiselle ajattelulle ominaista luokittelua ja ryhmittelyä.

Varhaiskasvatuksen opettaja Miia Sultsin mukaan pienten päivä on tulvillaan matematiikkaa, mutta varhaiskasvatuksen henkilöstö ei aina tiedosta tätä. Sultsi heräsi tähän osallistuessaan matematiikan oppimista käsittelevään koulutukseen. Sitä ennen hän ei ollut tullut ajatelleeksi, miten paljon varhaiskasvatukseen sisältyy mahdollisuuksia matemaattisten valmiuksien opettamiseen jo ihan pienille lapsille.

Alle kolmevuotiaiden varhaiskasvatuksessa kiinnitetään enemmän huomiota puheen kehitykseen kuin matematiikan opetukseen. Tämä kytkeytyy kenties siihen, että kielellistä kehitystä on tutkittu huomattavasti enemmän kuin matemaattista. – Pitkään ajateltiin, että matematiikka on isompien lasten juttu. Mutta jo pienet oppivat luokittelua, vertailua, lukumäärien hahmottamista ja muita taitoja, jotka edistävät matemaattista ajattelua.

Jos matematiikkaan ei kiinnitä tietoisesti huomioita, se voi unohtua. Sen sijaan, että sanoo, vie kengät tuonne, opettaja voi sanoa, vie kengät Mikon kenkien viereen tai laita kengät kenkähyllyn päälle. Sanoittamalla arkista tekemistä lapsille, opettaja opettaa heille matemaattisia käsitteitä.

Esimerkiksi lelujen kerääminen on matemaattinen tapahtuma, jossa harjoitellaan muun muassa luokittelutaitoja. Sultsi kiinnittää pienten huomion yleensä yhteen ominaisuuteen kerrallaan. Yhtenä päivän leluja tai palikoita kerätään koon, toisena värin ja kolmantena esimerkiksi sen mukaan, kuinka kovia tai pehmeitä ne ovat.

Pöllöseinä oppimismateriaalina

Alle kolmevuotias lapsi pystyy hahmottamaan lukumääriä yhdestä kolmeen. Matematiikka on paljon muutakin kuin numeroita. Matematiikan oppiminen on kuin palikkatorni. Jotta se pysyy hyvin pystyssä, perustan on oltava tukeva. Jos perustaa ei ole kunnolla rakennettu, siihen kuuluviin asioihin joutuu palaamaan myöhemmin. Muuten ei voi oppia matematiikkaa.

Ensimmäisiä matemaattisia taitoja on kyky hahmottaa ympäristöstä erilaisia ominaisuuksia. Sultsin ryhmän tiloissa on pöllöseinä. Jokaisella lapsella on oma pöllönsä. Ne ovat kaikki erilaisia. Yhdellä on eri väriset siivet, toisella eri värinen vatsa. Lapset oppivat nopeasti tunnistaman paitsi oman pöllönsä myös toistensa pöllöt.

Pöllöpiiri kokoontuu joka päivä ennen lounasta. Piirissä lauletaan ja loruillaan. Sen jälkeen piiri huipentuu pöllöhetkeen. Joskus pöllöt ovat piilossa ja niitä joutuu etsimään. Mutta jokaisen läsnä olevan lapsen pöllö löytyy ja lapsi saa itse päättää, mihin se lentää. Osa lentää puuhun, osa seinällä olevaan muumitaloon, joku saattaa haluta autoon tai lentokoneeseen.

Lopuksi lasketaan, montako pöllöä seinällä on. Luku kertoo, montako lasta on paikalla. Välillä ihmetellään, miten kaikki pöllöt ovat menneet tänään muumitaloon tai huomataan, että autossa on kaksi pöllöä. – Pöllöhetki tarjoaa luontevia tapoja matemaattisten valmiuksien harjoitteluun.

Pienten ryhmätiloissa on toinenkin puu. Siinä on vaihtelevasti eläinten kuvia ja omenoita. Ne vaihtuvat välillä päivänkin aikana. Aamulla puussa on ehkä yksi omena, iltapäivällä kolme. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kiinnittää lasten huomion puussa tapahtuviin muutoksiin. Jossain vaiheessa lapset alkavat itse havainnoida, mitä puussa tapahtuu.

Lapsen täytyy päästä tekemään omia tutkimuksiaan. Pienillä lapsilla tutkiminen ja ihmettely on luontaista. – On ihana seurata sitä iloa, mitä pienet lapset kokevat oivaltaessaan jotain uutta. Ne ovat niitä hetkiä, jotka koen tässä työssä valtavan merkityksellisinä.

Matematiikka kehittää ajattelua

Pienten matemaattiset taidot kehittyvät arjessa jutellen. Esimerkiksi ruokaa annostellessaan Miia Sultsi kysyy jokaiselta lapselta, ottaako tämän ison vai pienen näkkärin ja näyttää, että tämä pala on puolikas, tämä taas kokonainen. Lasta pukiessaan hän saattaa laskea, että lapsella on kolme nappia. Tai hän kiinnittää huomiota siihen, että lapsella on sininen paita ja sitten tutkitaan yhdessä, onko jollain toisella lapsella samaa väriä. Näin lapsi pääsee harjoittelemaan vertailua.

Leikki tarjoaa monia mahdollisuuksia oppimiseen. Matematiikan elementtejä voi sujauttaa luontevasti esimerkiksi auto- tai kotileikkiin: ”vauva tarvitsee kaksi sukkaa”, ”laitetaan haarukka lautasen päälle”, ”laitetaan autot jonoon” tai ”ensin liikkeelle lähtee suurin auto, viimeisenä pienin”.

Sijainti- ja suhdekäsitteiden oppiminen tukevat matematiikan oppimista. Lapset pitävät esimerkiksi valokuvasuunnistuksesta. Joku henkilöstöstä ottaa valokuvia nallesta pihalla eri paikoissa. Yhdessä lasten kanssa tutkitaan, missä nalle milloinkin on. Välillä nalle kurkkaa liukumäen alta, välillä se on kiivennyt sen päälle tai piiloutunut lelukorin sisään.

– Pienenä opitut hahmottamisen taidot muodostavat pohjan sille, että lapsi pystyy hahmottamaan ja eriyttämään asioita vanhempana. Lapsi oppii, että asioilla on erilaisia ominaisuuksia ja hänen taitonsa havainnoida ympäristöä kehittyy.

– Jos lapsella on esiopetuksessa vaikeuksia esimerkiksi lukumäärien laskemisessa, ensimmäinen askel ei ole opettaa häntä laskemaan, vaan miettiä, minkä taidon päälle laskutaito rakentuu. Lapsi kohtaa viimeistään koulussa haasteita, jos matemaattisissa perustaidoissa ja valmiuksissa on puutteita.

Miia Sultsi on työskennellyt sekä varhaiskasvatuksen että esiopetuksen opettajana. Parhaillaan hän suorittaa maisteriopintoja Helsingin yliopistossa työn ohella. Hän uskoo, että matemaattisen ajattelun kehittämisestä on hyötyä millä tahansa elämän osa-alueella. Kyse on aktiivisesta ajattelusta, ihmettelystä ja tutkimisesta, joka antaa valmiuksia asioiden kyseenalaistamiseen, itsenäiseen ajatteluun ja syy-seuraus-suhteiden etsimiseen.

Teksti Tiina Komi kuva Nina Kaverinen

Artikkeli on julkaistu Lastentarhassa 4/2021 Alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatus -artikkelisarjassa.

Lastentarha on Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton jäsenetu ja tilattavissa yrityksiin ja yhteisöihin kuten päiväkoteihin ja kirjastoihin: tilaukset vol.fi -> Lastentarha