Terapeutti Tommy Hellsten: ”Johtajat tarvitsevat enemmän tukea”

Päiväkodissa tarvitaan ihmisiä, jotka ovat yhteydessä sieluun, sanoo Tommy Hellsten. Tämä edellyttää sitä, että aikuinen on tietoisesti läsnä, näkee ja kuulee lapsen. Huonosti voivissa työyhteisöissä tietoinen läsnäolo voi olla haasteellista. 

”Ongelmien syyt tulee kohdata rohkeasti, tulla tietoiseksi siitä, mitä todella tapahtuu. Johtajan lisäksi on koko työyhteisön otettava kollektiivinen vastuu parantumisprosessista”, Hellsten painottaa.

Tommy Hellsten peräänkuuluttaa viisautta ja hyväntahtoisuuden kulttuuria työyhteisöihin. Johtaja on avainasemassa tällaisen yhteisön luomisessa.

”Viisaus on syvää ihmisen ymmärtämistä ja kunnioittamista, jossa toinen tulee nähdyksi ja kohdatuksi juuri sellaisena kuin hän on.”

Hyväntahtoisuuden kulttuurin vastakohtana on pahantahtoisuus, joka voi tarkoittaa muun muassa selän takana puhumista ja kollegoiden kokemista kilpailijoina. 

”Näissä yhteisöissä on usein vallalla oikeassa olemisen vimma, jolloin astutaan niiden päälle, joiden koetaan olevan väärässä. Kukaan ei tule kuitenkaan pidemmäksi toisen päälle astumalla”, Hellsten toteaa.

”Kun johtaja johtaa inhimillisyydestään käsin, hän synnyttää turvaa ja on uskottava. Pelokas johtaja taas on pelottava, koska yleensä hän on olevinaan jotain, mitä hän ei ole. Hänen lähellään on paha olla, sillä hänen kanssaan ei voi olla oma itsensä, vaan pitäisi olla jotain muuta, koska itsenään ei ole kylliksi.”

Tommy Hellstenin mielestä johtamisen tärkein tehtävä on luoda tietoisuutta, koska vasta tietoinen ihminen voi tehdä valintoja, jotka ovat terveitä ja synnyttävät terveyttä. Tähän johtaja ei kuitenkaan kykene, ellei hän itse ole tietoinen.

”Ihmisen tärkein tehtävä on tulla tietoiseksi, oppia tuntemaan itsensä ja sitä kautta saavuttaa kyky ymmärtää muita.”

Leading by being -ilmaus sopii erityisen hyvin varhaiskasvatusyksikön johtajuuteen.

”Johdat sillä, mitä olet, halusit tai et, koska ihmiset lukevat meitä sellaisina kuin me olemme, eivät sellaisina kuin me yritämme olla.”

”Jos se, mitä ihminen on, on ristiriidassa sen kanssa, mitä hän sanallisesti viestii, syntyy hämmennystä, epäluottamusta ja lopulta turvattomuutta, joka heikentää yhteisön toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista.”

Ihmisen syvin tarve on tulla kohdatuksi

Kun työyhteisössä on vallalla hyväntahtoisuuden kulttuuri, siinä on turvallista olla. Ihmiset vapautuvat olemaan inhimillisiä, koska heidän ei tarvitse olla täydellisiä.

”Kun ihminen elää läsnäolon tilassa, hän on rakkaudellinen ja totuudellinen, sillä läsnä olemiseen kuuluvat juuri nämä kaksi ulottuvuutta. Ihmisen kaikkein syvin tarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi. Jotta voisin kohdata toisen ihmisen, minun tulee olla läsnä. En voi kohdata toista, ellen ole läsnä itselleni ja itsessäni.”

Jos työyhteisön jäsen ei koe tulevansa nähdyksi ja kuulluksi, hän tuntee itsensä hylätyksi. Tästä alkaa usein kierre, joka voi johtaa uupumiseen. Ihminen alkaa suorittaa työtään, olematta siinä täysipainoisesti läsnä.

”Varhaiskasvatuksessa tarvitaan aidosti läsnä olevia aikuisia. Lapsi ei mene sen aikuisen syliin, joka on täyttynyt omasta pahasta olosta. Jos lapsella ei ole turvallista syliä, joutuu hän kantamaan hätänsä yksin”, Hellsten toteaa.

Hellstenin mielestä on erityisen kohtalokasta, jos lapsella ei ole läsnä olevaa aikuista päiväkodin lisäksi omassa kodissaankaan, jossa vanhemmat ovat työn uuvuttamia.

”Pahimmassa tapauksessa lapsen oireilu medikalisoidaan, vaikka hän reagoi täysin terveellä tavalla sylin vajeeseen.”

Kun johtaja väsyy

”Jos johtajuus puuttuu tai on riittämätöntä, yhteisössä alkaa viritä pahantahtoisuutta. Kun ihmiset kokevat itsensä uhatuiksi, he kokevat muut silloin helposti kilpailijoiksi. Tällaisessa kulttuurissa muiden hyvä on aina itseltä pois. Siksi muiden työtä pitää tavalla tai toisella vähätellä ja jopa sabotoida.”

Huonon työilmapiirin taustalla on usein johtajan uupumus. Tommy Hellsten on tavannut erilaisissa organisaatioissa työskenteleviä johtajia, joita yhdistää tämä sama asia.

”Kokonaiskuormitus on kasvanut liian suureksi niin työssä kuin kotonakin. Ylikuormittuneella johtajalla ei ole rakkautta itseään kohtaan, jolloin sitä on vaikeaa tuntea muitakaan kohtaan. Tämä ilmenee siinä, ettei hän ei pysty olemaan läsnä kohtaamistilanteissa.”

Hellsten painottaa sitä, että uupumus on eri asia kuin väsymys.

”Uupumus ei häviä levolla. On syytä tutkia sitä polkua, mikä uupumuksen aiheutti. Tässä tarvitaan koko työyhteisön tukea, johtajaa ei saa jättää yksin.”

Uupumusta voi olla johtajan lisäksi useammallakin työyhteisön jäsenellä. 

”Vaikeiden asioiden kohtaamiseen tarvitaan ennen kaikkea kahta asiaa: rakkautta ja lujuutta, joka ilmenee tosiasioiden tunnustamisena. Totuus puuttuu vääränlaiseen käyttäytymiseen ja rakkaus hyväksyy sen, joka on käyttäytynyt väärin, vaikka tuomitseekin teon.”

On helpointa syyttää johtajaa kaikesta sen sijaan, että ymmärretään koko työyhteisön tarvitsevan kollektiivisen muutoksen, jossa jokainen ottaa vastuuta parantumisprosessista. 

”Tämä vaatii uskallusta katsoa todellisuutta ja myös omaa itseä silmiin. Asiat on kohdattava sellaisina kuin ne ovat, todettava, että ongelmia on. Muutos edellyttää nöyryyttä.”

Hellsten puhuu syyllisyyteen vapautumisesta, jolla hän tarkoittaa sitä, että koetaan oikealla tavalla syyllisyyttä väärin tehdyistä asioista. Tosiasioiden tunnustamisen jälkeen on helpompaa lähteä hakemaan muutosta.

Johtajan supervoimat

Tommy Hellsten painottaa sitä, että johtajan tehtävänä on luoda turvaa niissä, joita hän johtaa.

”Johtajan supervoimia ovat alaistensa näkeminen ja aito kohtaaminen. Hän ymmärtää, että alainen on ihmisenä tärkeämpi kuin hänen suorituksensa. Hyvä johtaja ymmärtää ihmisen perustarpeen tulla nähdyksi.”

”Ihmisenä oleminen on ihmiseksi tulemista. Kun koemme tulleemme kohdatuksi, meistä alkaa tulla se, joka meissä tuli kohdatuksi. Tämä johtuu siitä, että hahmotamme itsemme siitä, miten muut meitä kohtelevat. Meissä syntyy se, mikä on tullut nähdyksi. Olemme peilejä toisillemme. Jos peilissä näkyvä kuva arvostaa ja kunnioittaa minua, näen itseni siten ja alan arvostaa itseäni. Lopulta kohtelen itseäni niin kuin muut ovat minua kohdelleet.”

Kursivoidut kohdat Tommy Hellstenin kirjasta Olemisen voima – Kirja rohkeasta ja levollisesta vaikuttamisesta (Kirjapaja 2022)

Teksti Anne Tarsalainen Kuvat Tapani Romppainen

Artikkeli on julkaistu Lastentarhassa 4/22. Lastentarha on Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton jäsenlehti ja tilattavissa yrityksiin ja yhteisöihin kuten päiväkoteihin ja kirjastoihin: tilaukset vol.fi -> Lastentarha