Varhaiskasvatuksessa toteutuva lapsen kasvun ja oppimisen tuki on saatava kuntoon

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto katsoo, että lapsen oppimisen tuen ketjusta tulee saada yhtenäinen ja vahva jatkumo varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tuen terminologia, prosessit ja toteutuminen tuleekin olla yhtenäisiä eri koulutusasteiden kanssa. Tutkimustulokset osoittavat, että varhainen tuki on tehokkainta ja hyvin toteutuessaan, sitä voidaan useissa tapauksissa keventää myöhemmillä asteilla. 

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto on antanut lausunnon varhaiskasvatuslakiin esitetystä muutoksesta, jossa säädetään lapsen kehityksen ja oppimisen tuesta. VOL kannattaa, että varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön ollaan viimeinkin kirjaamassa lasten oikeus saada tarvitsemaansa tukea kehitykseensä ja oppimiseensa. Tämä on odotettu ja tärkeä edistysaskel varhaiskasvatuksessa, joka on siirtynyt osaksi koulutusjärjestelmää jo vuonna 2013. Kokonaisuutta tarkastellen esityksessä on kuitenkin puutteita, jotka edellyttävät korjaamista.

Jo pitkään on ollut tiedossa, etteivät kaikki lapset saa oppimiseensa ja kehitykseensä riittävää tukea varhaiskasvatuksessa. Tämän on vahvistanut myös vuoden alussa julkaistu opetusministeriön selvitys Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa (2021).

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen toteaa, että varhaiskasvatuksen erityisopettajan roolia tulee vahvistaa läpi lainsäädännön, jotta ylipäätään voidaan puhua pedagogisesta oppimisen tuesta, joka nojautuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteutumiseen.

-Keskeinen lähtökohta on, että varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja hänen opetuksessaan olevien lasten enimmäismäärä tulee olla sitovasti säädetty laissa. Tämä tarkoittaa varhaiskasvatuksessa yksi erityisopettaja 100 lasta kohti ja esiopetuksessa yksi erityisopettaja 50 lasta kohti.

Lisäksi on todettava selkeästi lapsen oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaan erityisopetukseen, sekä inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa että erityisryhmän opetuksessa. Tästä syystä varhaiskasvatuksen erityisopettajan antama osa- ja kokoaikainen erityisopetus tulee kirjata lainsäädäntöön. Selkeät linjaukset lainsäädäntötasolla ohjaavat nimenomaan turvaamaan lapselle annettavaa tukea käytännön tasolla, eivätkä jää kirjaustasolle, Pakanen korostaa.

Tuen portaat selkeämmäksi

Varhaiskasvatuslakiin tulee saada lisäksi kirjaukset tuen konkreettisemmista muodoista ja tuen portaiden välillä tulee olla selkeät erot, jotka muodostavat jatkumon niiden välille. Tuen kirjauksissa tulee ilmetä selkeästi, millaista tukea lapsen tulee vähintään kyseisellä tuen portaalla saada ja miten tuki vahvistuu seuraavalle portaalle siirryttäessä.

-Tuen vahvistuminen seuraavaan portaaseen tulee liittää samalla erityisopettajan arvioon ja antamaan erityisopetuksen määrään ja kestoon.

Tehostetussa tuessa lapsella tulee olla lainsäädännön turvaama oikeus erityisopettajan osa-aikaiseen erityisopetukseen vähintään viikkotasolla ja erityisessä tuessa kokoaikaista erityisopetusta joko tavallisessa lapsiryhmässä tai erityisryhmässä. Tuen tarpeen arvioinnissa ja toteuttamisessa sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat aivan keskeisessä asemassa, joka tulee kirjata suoraan lainsäädäntöön. Erityisopettajan vastuu ja asema tuen toteutumisen suhteen tulee vahvistaa jokaisen portaan kohdalla, kuin mitä se nyt esityksessä on ilmaistu, Pakanen täsmentää. – Lausuimme myös siitä, ettei vuorohoidossa toteutuvaa lapsen tukea huomioitu hallituksen esityksessä.

On myös selvää, että pysyväisrahoituksena suunnattu 15 miljoonaa euroa/vuosi on täysin riittämätön rahoitus varhaiskasvatuksessa toteutettavaan laadukkaaseen oppimisen tukeen, johon jokaisella lapsella tulee olla oikeus. Kauan odotettu varhaiskasvatuslain uudistus olisi nyt mahdollisuus laittaa lapsen kasvun ja oppimisen tuki vihdoinkin kuntoon koko maassa.