"Varhais­kasvatusikä on avain­vaihe"

Pohjoismainen varhaiskasvatus on monille maille esikuva ja tavoite, sanoo OECD:n ja UNESCO:n Suomen edustuston asiantuntija Tommi Himberg.

Kiinnostus varhaiskasvatusta kohtaan on noussut OECD-maissa. Himbergin mukaan Suomi näyttäytyy OECD-raporteissa ja -tutkimuksissa edistyksellisenä ja positiivisena esimerk­kinä, myös varhaiskasvatuksen osalta.

– Meillä on opetussuunnitelmissa tai muussa ohjauksessa yleensä hyvin huomioitu asiat, joihin OECD kiinnittää huomiota, ja erilaiset käytännöt opettajankoulutuksesta alkaen vastaavat sitä korkeaa tasoa mitä OECD:ssä tavoitellaan.

Himbergin mukaan OECD:ssa otetaan hyvin huomioon, että leikki on lapsen tapa oppia.

– Jos lukivalmiuksia tutkitaankin, niin hyvin ikätasoisesti. On kiinnostavaa, miten eri maissa edistetään samantyyppisiä tavoitteita eri tavoin ja kuitenkin voidaan onnistua.

Uteliaisuuden supervoima

PISA-tutkimukset ovat OECD:n tuote, ja samantyyppisesti on tutkittu myös viisivuotiaiden koulunkäyntivalmiuksia ja osaamista. Muutama vuosi sitten OECD selvitti International Early Learning and Child Well-being -tutkimuksessa viisivuotiaiden kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen osaamista.

Uteliaisuus on lasten synnynnäinen ominaisuus, ja se näyttäisi OECD:n tutkimuksen mukaan olevan vahvasti yhteydessä varhaiskasvatusikäisen kognitiiviseen kehitykseen ja oppimistuloksiin. Uteliaisuus ruokkii motivaatiota ottaa selvää asioista ja helpottaa näin oppimista. Ei liene yllättävää, että uteliaisuus on yhteydessä myös luovuuteen ja kekseliäisyyteen.

– Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on leikkiä, laulua ja luontoa. Kaikki näistä tukevat kehitystä, oppimista ja uteliaisuuttakin.

Opettajat avainasemassa ­digihyvinvoinnissa

OECD on viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa selvittänyt myös digitaalisten laitteiden hyvinvointivaikutuksia lapsille. Himbergin mukaan tutkimuksen päälöydös on, että monessa maassa on herätty pohtimaan asiaa, mutta harvassa on selkeitä pelisääntöjä digitaalisten laitteiden käytölle.

– Kohtuukäyttö näyttäisi PISA:n mukaan olevan yhteydessä parempiin oppimistuloksiin. Jos käytön määrä on useita tunteja päivässä, tulokset alkavat laskea. OECD suhtautuu myönteisesti digitaalisten laitteiden käyttöön, mutta riskejä täytyy hallita ja käyttää teknologiaa fiksusti.

Himberg pitää tärkeänä, että opettajat pysyvät kuskin penkillä teknologisessa kehityksessä.

– Digitaalisiin laitteisiin on hyvä tutustua jo varhaiskasvatuksessa. Niitä voidaan käyttää vaikkapa inkluusion tukemisessa tai kielen oppimisessa. Tarvitaan kuitenkin selkeitä ohjeita ja täydennyskoulutusta, jotta pystytään hyödyntämään mahdollisuudet ja tunnistamaan riskit.

Kansainvälistä vertailutietoa tulossa

OECD selvittää parhaillaan myös suomalaisten varhaiskasvatuksen opettajien ajatuksia ja kokemuksia opetustyöstä laajassa TALIS-tutkimuksessa (The OECD Teaching and Learning International Survey). Tuloksia voidaan odottaa reilun vuoden kuluttua.

– Saamme siitä paljon kansainvälistä vertailutietoa ajankohtaisen varhaiskasvatuspolitiikkakeskustelun tueksi, esimerkiksi henkilökunnan taustakoulutuksista, vastuunjaoista, ajankäytöstä ja opetuskäytännöistä.

Eräässä TALIS:n osatutkimuksessa selvitettiin, miten alalle tulleiden uusien opettajien työyhteisöön kiinnittymisestä voitaisiin tehdä mahdollisimman helppoa, jotta työ houkuttaisi myös jäämään.

– Suomessa opettajankoulutukseen kuuluu harjoittelujaksoja, kukaan ei tule työpaikkaan suoraan koulunpenkiltä. Nuorempien kollegoiden systemaattinen tukeminen ja yhteisöön mukaan ottaminen sekä työssä oppimisen tukeminen ovat tärkeitä. Uudella kollegalla voi puolestaan olla tuoreita ajatuksia ja tutkimustietoa.

Arvokas lapsuus

Himbergin mukaan varhaiskasvatuksen merkitys yksilöiden elämälle, koulutusjärjestelmälle ja koko yhteiskunnalle on kirkastunut OECD:ssa.

– Parhaillaan iso teema on, miten varhaiskasvatustieteellistä tutkimusta voitaisiin hyödyntää varhaiskasvatuspolitiikan tekemisessä. Tutkimuksen ja päätöksenteon välistä linkkiä halutaan vahvistaa, jotta varhaiskasvatuspolitiikka perustuisi tutkittuun tietoon.

Himbergin mukaan suomalainen varhaiskasvatus on monelle OECD-maalle esikuva, kuten PISA-tulosten valossa peruskoulukin.

– Koulutusjärjestelmämme on humaani: meillä on hyvät oppimistulokset samaan aikaan kun oppilaiden hyvinvointi on melko korkea. Toki meillä on koululaisten mielenterveyden suhteen myös haasteita.

Yksi OECD:n päätavoitteista on isojen sosioekonomisten erojen umpeen kurominen, ja varhaiskasvatusikä nähdään siinä avainvaiheena.

– Vahva varhaiskasvatusjärjestelmä on paras tapa ehkäistä isoja ongelmia. Meillä on vielä Suomessa suhteellisen yhdenvertainen koulutusjärjestelmä, vaikkakin sen rakoileminen on kasvava uhka. Jos erot pääsevät repeämään varhain, niiden korjaaminen myöhemmin on aina vaikeampaa.

Pohjoismaisessa varhaiskasvatuksessa korostetaan lasten hyvinvoinnin ja kasvun tukemista sekä sosiaalisia taitoja, jotka tutkimustenkin mukaan edistävät oppimista. Himberg on tyytyväinen, että se on vallitseva ajattelumalli myös OECD:ssa.

– Pohjoismainen viesti on: lapsuus on arvokasta itsessään, ei pelkästään valmistautumista koulupolkua varten. Varhaiskasvatuksen pitäisi ennen kaikkea mahdollistaa lapsena oleminen ja lapsuus. Se voi välillä hämärtyä, kun puhumme sosio-ekonomisten taustojen erojen kaventamisesta tai oppimisvalmiuksista.

Teksti Tuija Siljamäki Kuva Pixabay